Viikon kirja

Viikko 10

56.411
Diamond, Jared: Kolmas simpanssi : ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus, 2007. Terra Cognita. Suom. Kimmo Pietiläinen. Alkuteos: The Third Chimpanzee. The Evolution and Future of the Human Animal, 1992.

Evoluutiobiologi Diamond yhdistelee ihmisen evoluutiota ja kulttuurien kehitystä selittävissä kirjoissaan suvereenisti arkeologiaa, antropologiaa, ekologiaa, genetiikkaa, historiaa, lingvistiikkaa ja psykologiaa. Näiden synteesien avulla hän saavuttaa mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä tuloksia. Jotta lajimme voisi ylipäätään säilyä elossa muutamaa sataa vuotta pidempään, meidän tulisi hänen mielestään ottaa oppia omasta historiastamme mahdollisimman pian.

Diamondin aiemmat kirjat Tykit, taudit ja teräs : ihmisen ihmiskuntien kohtalot (2003) ja Romahdus : miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä (2005) käsittelevät samoja teemoja kuin tämä teossarjan viimeinen osa, mutta hieman rajoittuneemmista näkökulmista. Tässä teoksessa tarkastellaan ihmisen osuutta maapallon kehityksessä kokonaisuutena ottaen kaikki osatekijät huomioon. Tavallaan se on tiivistys kaikesta aikaisemmissa kirjoissa esitetystä.

Diamondin näkemyksen mukaan me olemme kolmas simpanssilaji tavallisen simpanssin ja kääpiösimpanssin rinnalla. Tämän väitteensä hän perustelee sillä, että DNA:mme on yli 98 prosenttisesti sama kuin muilla simpanssilajeilla. Tavallisesti on ajateltu, että suuret ihmisapinat gorilla ja simpanssi olisivat enemmän toistensa kaltaisia kuin ihmisten, mutta Diamond väittää, että oranki ja gorilla erosivat kädellisten esi-isästä jo (oranki n. 15 milj. vuotta sitten ja gorilla 10 milj. vuotta sitten) ennen ihmistä.

Tästä lähtökohdasta kirjoittaja vie lukijan kiertomatkalle ympäri maailmaa ja jäljittää ihmisyhteisöjen alkuperää sekä kulttuurien kehitystä vaatimattomasta alusta kukoistuksen kautta tuhoon. On tunnettu tosiasia, että maapallolla on ollut historian kuluessa lukuisia korkeakulttuureita, jotka sitten ovat yhtäkkiä vain menettäneet elinvoimansa ja tuhoutuneet. Diamondin mielestä suurta osaa näissä arvoituksellisissa kehityskaarissa ovat esittäneet ympäristötekijät ja nimenomaan ihmisen taipumus ylikansoittaa rajallinen elinympäristönsä ja ylihyödyntää sen tarjoamat resurssit. Ympäristökatastrofit eivät ole mikään nykyajan vitsaus vaan niitä on tapahtunut koko ajan ihmiskunnan historian kuluessa.

Sama koskee ihmisen toista tuhoamistaipumusta eli kansanmurhaa. Vieraskammoa esiintyy kaikilla korkeammilla eläimillä, mutta ihmiset ovat kehittäneet sen huippuunsa, koska he voivat liittää vierauden käsitteeseen sellaisia abstrakteja asioita kuin toisen uskonnon tai poliittisen näkemyksen. Estot, jotka estävät meitä murhaamasta oman ryhmämme jäseniä, eivät päde silloin, kun kyseessä on muukalainen. Tässä suhteessa olemme vielä valitettavan lähellä eläimellistä alkuperäämme.

Suosittelen:****