|
84.2
Lawrence,
Caroline: Ostian koirat, 2003. WSOY
Laadukasta
nuortendekkaria alkaa taas löytyä kirjahyllyistä
pidemmän kuivakkaan kauden jälkeen!
Ostian
koirat aloittaa Roomalaismysteerit-sarjan, joka englanninkielisenä
on edennyt jo osaan 12. Sarjakirjallisuus on mukava tapa päästä
kirjallisuuden makuun niillekin, joilla on vaikeuksia löytää
mitään luettavaa nopealla kirjastokäynnillä.
Tuttu hyllykohta, tutut hahmot ja taattu jännitystarina helpottavat
lukemista.
Sarjan
aluksi lukija tutustutetaan päähenkilöihin: Flaviaan
- rikkaan merikapteenin itsenäiseen ja nokkelaan tyttäreen,
Nubiaan - orjatyttöön, joka rakastaa musiikkia
ja koiria opetellen samalla uudenlaista elämää Rooman
valtakunnassa, Jonataniin - rohkeaan juutalaispoikaan sekä
Lupukseen, pieneen katupoikaan.
Lapset
tutustuvat toisiinsa, kun seikkailut seuraavat toistaan. Flavian
isän sinettisormus katoaa, ja ratkoessaan tapausta Flavia joutuu
raivokkaiden koirien takaa-ajamaksi. Hetkeä myöhemmin
naapurin koira löytyy tapettuna julmalla tavalla. Kuka surmaa
koiria ja miksi? Kostaako joku vesikauhuisen koiran tappaman lapsen
kuolemaa? Löytyykö ratkaisu Kuolleiden kaupungista?
Mukana
on myös turvallisia aikuisia, jotka auttavat lapsia heidän
joutuessa vaarallisiin tilanteisiin. Selkeästi pahoja ovat
vain orjakauppias Venalicius sekä rikolliset, joiden
ahneus, mustasukkaisuus tai muu ominaisuus on syynä rikoksen
tielle hairahtumiseen. Yhteiskuntakritiikkiäkin löytyy,
mutta nuoren käsiteltävässä mittakaavassa. Hiukan
mieleen tulee antiikin aikaan sijoitettu Viisikko, jossa lapsijoukko
seikkailee aikuisten ja lasten maailman rajalla kuitenkin selkeää
ja helpohkoa yhteiskuntaa hahmottaen.
Caroline Lawrence on opiskellut arkeologiaa, ja se näkyy selvästi
taitona upottaa pieniä antiikin sanontoja, henkilöitä,
esineitä ja paikkoja muuten hyvinkin moderniin kerrontaan.
Kirjan lopussa on pieni sanasto, jossa selitetään latinan
ilmaisuja, ajan mittayksiköitä jne. Suvaitsevaisuus ja
tasa-arvo kulkevat taustapolkuna juonen seassa.
|