|
Rees,
Celia: Merirosvoja!, 2006. Tammi.
1700-luvulla elettiin valistuksen aikaa. Uudet oikeudet eivät
kuitenkaan ulottuneet koko väestöön - naisten asema
oli heikko ja orjuus kukoisti.
Päähenkilö Nancy on äiditön, miesten talossa
varttunut tyttö. Kun isäkin kuolee, jää nuori
nainen ahneiden veljiensä varaan, ilman tietoa tulevaisuudesta.
Naapurin poika William on lähtenyt merille keräämään
kunniaa ja omaisuutta voidakseen eräänä päivänä
palata kosimaan Nancya, mutta veljillä on hänen varalleen
muita suunnitelmia.
Pian Nancy huomaa olevansa laivassa kohti Jamaikaa ja sukunsa varallisuutta
kartuttavaa sokeriplantaasia. Tulo saarelle on shokki: maut, värit,
kuumuus, orjatyövoiman käyttö, väkivaltaisuus…
Kaikki on Nancylle uutta, ja menneisyyskin tuntuu saavan uudenlaisia
merkityksiä yhteiskunnallisen todellisuuden iskiessä nuoren
naisen tajuntaan. Isä on ollut orjien omistaja, hyväksynyt
piiskaamisen ja kuolemantuomiot, palkannut vastenmielisen väkivaltaisen
miehen huolehtimaan tiluksistaan. Lisäksi hän on lopulta
myynyt ainoan tyttärensä vaimoksi saarien pelätyimmälle
ja raaimmalle miehelle - salaperäisen menneisyyden omaavalle
paholaismaiselle Brasilialaiselle.
Äitihahmoksi Nancylle muodostuu palvelija Phillis, jonka pelottomasta
tyttärestä Minervasta löytyy ystävä. Kun
Minerva lähes raiskataan, joutuu turvattua elämää
viettänyt Nancy valitsemaan puolensa ja ottamaan askelen uudenlaiseen
elämään.
Turvapaikka löytyy karanneiden orjien luota, mutta takaa-ajajat
eivät ole kaukana. Poliisin lisäksi tyttöjä
jahtaa myös Brasilialainen, jonka ylpeys ei anna periksi luopua
Nancysta. Tytöt pakenevat laivalle, pukeutuvat miehiksi ja
liittyvät merirosvojoukkioon.
Laivalla pätevät tarkat kunniasäännöt,
omat lait ja tiukka sosiaalinen kontrolli. Nancy ja Minerva tasapainoilevat
julmien ryöstöjen ja taisteluiden sekä naisen elämän
asettamien rajoitusten välillä. Ystäväjoukko
kasvaa, mutta alati laiva pakenee noitamaisesti seuraavaa Brasilialaista
sekä kuninkaan laivastoa. Merirosvojen tuomio on ankara: kuolema.
Romaanin juoni pönkittää kuvaa merirosvoista romanttisina
ja väärinymmärrettyinä hahmoina. Historialliset
tosiseikat sitovat kirjan osittain todellisuuteen, ja ihmissuhteet
ovat selkeästi joko hyviä tai pahoja. Romanttinen rakkaus
pelastaa kapinalliset naiset lopulta "todelliseen" naiseuteen,
mutta naisen aseman arvostelu sekä orjuuden kritiikki ovat
näkyvässä osassa paksuhkossa kirjassa.
Vauhdikas kirja, jossa on vanhan seikkailuromaanin henki!
|
