Viikon kirja

Viikko 48

28.409
Pagels, Elaine: Gnostilaiset evankeliumit, 2006. Suom. Outi Lehtipuu. Alkuteos: The Gnostic Gospels, 1979.

Nag Hammadin käsikirjoituslöytö Ylä-Egyptissä 1945 toi päivänvaloon uskomattoman aarteen ihmiskunnan historiasta. Lähes täysin unohduksissa olleet varhaiskristilliset kirjoitukset ovat peräisin joidenkin tutkijoiden käsityksen mukaan jopa varhaisemmalta ajalta kuin Uuden testamentin evankeliumit. Tekstejä on yli viisikymmentä, vain osa niistä kertoo varsinaisesti Jeesuksen elämästä ja jotkut eivät ole edes selvästi kristillisiä.

Elaine Pagels liittyi jo 1960-luvulla tutkijaryhmään, joka käänsi ja julkaisi Nag Hammadin käsikirjoituksia. Tämä suurelle yleisölle kirjoitettu yleistajuinen teos on edelleen yksi parhaista johdatuksista gnostilaisuuteen. Gnostilaisia tekstejä ei ennen käsikirjoitusten löytymistä tunnettu kuin muutama. 1892 oli julkaistu koptilainen käsikirjoitus Jeesuksen keskusteluista opetuslastensa kanssa ja 1896 löytyi Marian evankeliumi sekä kolme muuta tekstiä.

Jo vuonna 180 piispa Irenaeus kirjoitti viisiosaisen teoksen kaikkia gnostilaisia harhaoppeja vastaan. Vuoteen 200 mennessä kristinuskosta oli tullut instituutio. 300-luvulla, kun siitä oli tullut keisari Konstantinuksen aikaan valtionuskonto, harhaoppisia alettiin vainota ja tekstejä järjestelmällisesti tuhota. Pagels esittää, että 100-luvulla eri kristillisten ryhmien keskuudessa liikkui useita evankeliumeja, salaisia opetuksia, myyttejä ja runoja, joiden katsottiin olevan peräisin Jeesukselta.

Pagels tutkii Nag Hammadin tekstejä rinnakkain "oikeaoppisten" lähteiden kanssa ja tulkitsee, millaisia polittisia seuraamuksia näillä uskonnollisilla näkemyksillä on. Oppia ruumiillisesta ylösnousemuksesta ja yhdestä jumalasta on käytetty vahvistamaan apostolista suksessiota. Gnostilaiset tekstit vihjaavat myös naispuolisen jumaluuden olemassaoloon sekä Magdalan Marian erityisasemaan opetuslapsena. Oikeaoppinen malli korostaa naisten ja miesten eriarvoisuutta.

Pagelsin mukaan Nag Hammadin tekstit osoittavat ennen kaikkea, että kristinusko olisi voinut kehittyä aivan erilaiseen suuntaan tai että kristinusko olisi voinut kadota kokonaan. Hän ei puolusta gnostilaisuutta, mutta näkee sen vahvana vaihtoehtona "oikeaoppiselle" kristilliselle perinteelle.

Suosittelen: ****

22 Nag Hammadin tekstikokonaisuutta on suomennettu teoksessa Nag Hammadin kätketty viisaus, 2001.

Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksen tutkimusprojekti on tehnyt erinomaiset nettisivut gnostilaisuudesta.