Viikon kirja

Viikko 36

86.2
Suomennoskirjallisuuden historia I ja II, 2007. SKS. Toim. H.K. Riikonen, Urpo Kovala, Pekka Kujamäki ja Outi Paloposki.

2001 aloitettiin mittava projekti suomennoskirjallisuuden historian kartoittamiseksi. Suomen Kulttuurirahasto myönsi tukea kolmeksi vuodeksi 2003-2005 ja tulos on nyt nähtävillä. Kirjan esipuheessa sanotaan, että kyseessä ei ole yritys kertoa kronologisesti "suurta kertomusta" suomennosten vaiheista, vaan koota yhteen tietoa eri kirjallisuuden lajeista, kielistä, maista ja kääntäjistä. Teosta voi siksi suositella käsikirjanomaiseksi hakuteokseksi.

Melkoinen sillisalaatti tämä kaksiosainen jättiteos onkin (kummassakin osassa on yli 600 sivua!). Aluksi se kummastuttaa ja eksyttää selailijaa yksityiskohtaisuudellaan ja laaja-alaisuudellaan ja on hyvin vaikea hahmottaa mitään kokonaisuutta sen takaa. Joka tapauksessa siitä löytyvät käännöskirjallisuutemme vaiheet aina 1500-luvulta (kirjallisuutemme oli alkuvaiheissaan pelkästään käännöskirjallisuutta) nykypäivään ja kaikki mahdolliset kirjallisuuden lajit sarjakuvia unohtamatta.

Vappu Inkeri Pyykön artikkelissa Tove Janssonin teosten suomennoksista tulee esiin mielenkiintoinen tieto: kaikki muumiromaanit suomennettiin melko tuoreeltaan 50- ja 60-luvuilla, mutta Jansson korjaili kahta niistä melkoisesti myöhemmin ja antoi niille uudet nimetkin! (Muumipeikko ja pyrstötähti vs. Kometen kommer ja Muumipapan urotyöt vs. Muminpappas memoarer, molemmat ilmestyivät 1968) Näistä olisi siis saatava uudet suomennokset mitä pikimmin.

Yleisen kirjallisuustieteen lukijalle toisen osan kokonaisuus suomennoskirjallisuuden maailmankartasta ja erityisesti artikkelit kääntämättä jääneestä maailmankirjallisuudesta ovat ehdottoman välttämätöntä luettavaa.

Suosittelen: *****