Viikon kirja



 Hakemisto |Esittelyt aikajärjestyksessä| Kirjaston pääsivulle |Teosten saatavuustiedot

Viikko 35

90.4
Turney, Chris: Luut, kivet ja tähdet : iänmäärityksen tiede, 2007. Ursa. Suom. Arja Hokkanen. Alkuteos: Bones, rocks and stars, 2006.

Australialainen ajanmääritykseen keskittynyt geologi kirjoittaa tässä kirjassa yleistajuisesti tieteellisistä menetelmistä, joilla erilaisia tapahtumia ja tehtyjä arkeologisia löytöjä on voitu ajoittaa. Jokaisessa kirjan luvussa on eri aihe, johon ajanmääritys liittyy oleellisesti.

Ensimmäinen luku käsittelee kalenteria yleisesti ja sen kehitystä historian kulussa. Toisessa luvussa ajoitetaan historiallisten lähteiden ja asiakirjojen perusteella kuningas Arthurin mahdollista valtakautta. Torinon käärinliinan iästä on kiistelty sen löytymisestä lähtien (n. 1350 ensimmäinen maininta kirjoituksessa). Tässä luvussa on perusteellinen selvitys radiohiilimenetelmästä ja siitä, mihin se perustuu. Kalibrointikäyrästä riippuen sen iäksi on saatu 1000-1381 jKr. l. se ei missään nimessä ole voinut toimia Jeesuksen käärinliinana.

Gizan pyramidien ikä voidaan puolestaan määrittää tähtitaivaan ja sen tunnettujen lainalaisuuksien avulla hyvin tarkasti. Minolaisen kulttuurin häviämistä on yritetty selittää Santorinin tulivuorenpurkauksen avulla, mutta sen tarkka ajankohta on edelleen epäselvä. Menneisyydessä tapahtuneiden tulivuorenpurkausten ajankohtaa voidaan yrittää selvittää niissä palaneen puun radiohiiliajoituksella tai esim. jäätiköihin kerrostuneesta vulkaanisesta tuhkasta.

Puunlustoajoitus on menetelmänä hyvin tarkka ja sen avulla voidaan saada tietoa ilmaston muuttumisesta. Ilmaston muutoksen ymmärtämiseksi on tärkeää erottaa pitkän aikavälin muutokset, jotka johtuvat maan kiertoradan, akselin kaltevuuden tai prekession vaikutuksesta (100 000, 41 000 ja 26 000 vuoden jaksot), sekä nopeat muutokset, jotka voivat johtua kasvihuonekaasujen määrästä.

Cris Turney osallistui myös Jaavalta Floresin saarelta löydettyjen mahdollisesti uuden hominidilajin luiden ajoitukseen. 2004 ilmoitettiin, että ne kuuluivat Homo florensiensikselle, jota pian alettiin kutsua hobitiksi. Sittemmin keskustelu on käynyt kiihkeänä tämän väitteen ympärillä. On kiehtovaa ajatella, että vielä 30 000 vuotta sitten maapallolla eli kenties kolme tai neljä eri ihmislajia.

Suosittelen: ****

Sivun alkuun
©Merja Rostila