Viikon kirja

Viikko 12

84.2
Tokarczuk, Olga: Alku ja muut ajat, 2007. Otava. Suom. Tapani Kärkkäinen. Puolankielinen alkuteos: Prawiek i inne Czasy, 2000.

Olga Tokarczuk kuvaa puolalaisen syrjäisen kylän elämää vuosisadan alusta nykyajan kynnykselle. Alussa ei ole juuri muuta kuin mylly ja linna ja niiden ympärillä muutamia taloja sekä metsää. Kaksi jokea yhdistyy myllyn kohdalla, Valko ja Musta. Ulkomaailma on niin kaukainen, että joistakin kyläläisistä tuntuu, ettei Alun ulkopuolella ole mitään. Sotien ja historian mullistusten myötä maailman melskeet tunkeutuvat kyläänkin eikä sen aika enää ole sama.

Kirja käsittelee ihmisiä ja heidän kohtaloitaan maagisen realismin keinon. Garcia Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys tulee väkisinkin mieleen, mutta maanosa ja kirjan tunnelma ovat erilaiset: paljon mietiskelevämmät, surumielisemmät ja lyyrisemmät. Samaa on kuitenkin valoisuus ja toivo, joka ihmisiä kantaa vaikeuksista huolimatta. Sekä rakkauden voima.

Mieleen painuvimpia henkilöitä kirjassa ovat yhteisön ulkopuolella elävä Tähkä, joka tuntee luonnon salaisuudet, vajaamielisenä pidetty Izydor, joka on itseoppinut filosofi ja salaviisas sekä linnanherra Popielski, joka masennuksen ja manian välillä häilyessään saa lahjaksi ihmeellisen pelin juutalaiselta rabbilta: Ignis fatuus, eli Opettavainen peli yhdelle ihmiselle.

Sienet ovat tärkeitä motiiveja kirjassa ja ne ilmestyvät sinne tänne vähän samaan tapaan kuin Adam Mickiewiczin pääteoksessa Pan Tadeusz. Sienirimaston elämä symboloi elämän lopullista voittoa kuolemasta:
Se ei tunne vetoa lämpimään eikä elävään, sillä sen luonto ei ole lämmin eikä elävä. Sienirihmasto elää siitä, että se imee loput mehut kaikesta mikä on kuolemassa ja hajoamassa ja imeytymässä maahan. Sienirihmasto on kuoleman elämää, hajoamisen elämää, kuolleiden asioiden elämää.

Suosittelen: ****