Viikon kirja

Viikko 4

90.2
Hämeen-Anttila, Jaakko: Mare nostrum : länsimaisen kulttuurin juurilla, 2006. Otava.

Islamilaisen maailman ja Lähi-Idän tuntija, kielimies ja kulttuurintutkija Jaakko Hämeen-Anttila on kirjoittanut tämän Välimeren alueen kulttuurihistoriaan paneutuvan teoksen. Aiemmin hän on kääntänyt mm. Koraanin ja Gilgamesh-eepoksen sekä arabiankielistä runoutta.

Kirja käsittelee mielenkiintoisella tavalla kulttuurien vuorovaikutusta. Mikään historian tuntemista korkeakulttuureista ei ole kehittynyt eristyksessä, vaan ne ovat ottaneet vaikutteita toisistaan ja rakentaneet aiemman perustalle. Kirjoitettu historia alkoi Välimeren alueella Mesopotamiasta (n. 3000 eKr) ja Egyptistä, levisi sieltä kaikkialle Välimeren itäosaan, Kyprokselle, Kreetalle ja Manner-Kreikkaan. Kirjoitustaidon ohella levisivät monet muutkin tärkeät kulttuurivaikutteet kuten viljelykasvit, rakennus- ja viljelytekniikat, käsityötaito, uskonnot ja tarinaperinne.

Harvempi tietää, että Kreikka omaksui kirjoitustaidon Lähi-idästä kaksi eri kertaa. Sumerit aloittivat kuvakirjoituksella, josta kehittyi vähitellen nuolenpääkirjoitus. Vuoteen 1700 eKr mennessä minolainen kulttuuri oli omaksunut jonkinlaisen sana- ja tavukirjoituksen yhdistelmän lineaari-A:n, jota ei vieläkään ole pystytty tulkitsemaan. N. 1700 eKr paikkeilta on peräisin myös Faistoksen kiekko, jonka kirjoitusjärjestelmä on ainutlaatuinen eikä sitäkään ole pystytty tulkitsemaan. 1450 eKr paikkeilla minolainen kulttuuri korvautui Manner-Kreikkalaisella mykeneläisellä kulttuurilla ja käyttöön otettiin uusi kirjoitusjärjestelmä lineaari-B.

1200 eKr tienoilla kehitys pysähtyi, kauppasuhteet heikkenivät eikä tekstejä seuraavilta vuosisadoilta enää ole säilynyt. Tästä voidaan päätellä, että kreikkalaiset unohtivat kirjoitustaidon useiksi sadoiksi vuosiksi! 800 eKr tienoilla Kreikkaan levisi foinikialaisten kehittämä aakkoskirjoitus, joka jäi pysyväksi kirjaimistoksi. Kreikkalainen sivistys ja kulttuuri rakennettiin siis Lähi-idästä omaksuttujen eväiden varassa.

Lähes tuhannen vuoden ajan kreikkalaisuus hallitsi Lähi-idän sivistyselämää (300 eKr-600 jKr): sivistyneistön kirjakieli oli kreikka ja kreikkalaiset klassikot olivat tieteen ja filosofian auktoriteetteja. Rooman valtakunnan luhistuttua arabialais-islamilainen kulttuuri alkoi nousta ja oli keskiajalla Välimeren kehittynein.

Sen valta-asema kesti 1400-luvulle asti ja sen säilyttämät antiikin teokset olivat ratkaisevassa asemassa Euroopan renessanssin alkamiselle. Arabit olivat kuitenkin kehittäneet tieteitä edelleen ja eurooppalaiset omaksuivat myös tämän perinnön. Renessanssista alkanut tieteiden ja taiteiden kukoistus Euroopassa oli siis velkaa monelle aiemmalle korkeakulttuurille.

Suosittelen: ****

Vihje: Hiukan samaan tapaan kultuurikosketusten historiasta maailmanlaajuisesti kertoo McNeillin teos Verkottunut ihmiskunta vuodelta 2005.