|
93.12
Lappalainen, Mirkka: Maailman painavin raha : kirjoituksia 1600-luvun
pohjolasta, 2006. WSOY.
Vuonna
2005 ilmestynyt Mirkka Lappalaisen väitöskirja Suku,
valta, suurvalta : Creuzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa
oli suuri lukuelämys ja tärkeä lisä suomenkieliseen
pohjoismaista historiaa käsittelevään kirjallisuuteen.
Sitä on aivan liian vähän saatavissa. Mirkka Lappalainen
on Suomen ja Pohjoismaiden historian assistentti Helsingin yliopistossa.
Tässä uudessa kirjassaan hän päästää
täydellisesti vapaalle ja iloittelee tyylillisesti hurmaavalla
tavalla. Historiantutkijalla faktat ovat kuitenkin aina etusijalla
ja hallinnassa.
Aiheet
vaihtelevat barokkiajan avioliitoista antiikin esikuvien käyttöön
suurvaltapropagandassa. Sukutarinoita kerrotaan monta: Messeniukset,
Oxenstiernat, De la Gardiet, Gyllenstiernat,
Flemingit ja Wranglerit vilahtelevat kirjan sivuilla
useammassakin tarinassa. Myös vaatimattomammista henkilöistä
on jäänyt historiaan jälkiä kuten lahjakkaasta
lääkäristä Urban Hjärnestä
ja elimäkeläisestä talonpojasta Martti Sihvosta.
Ruotsi-Suomesta
kirjoittajalla on vakaa mielipide:
"Ruotsi-Suomea ei ole koskaan ollut olemassakaan. Valtakunnan
nimi oli Ruotsi. "Ruotsi-Suomi" on suomalaisen kansallisidealistisen
historiankirjoituksen luoma käsite, jolla haluttiin korostaa
Suomen erityistä asemaa Ruotsin suuressa valtakunnassa."
s. 138
Maailman
painavin raha on 1640-luvulta 1770-luvulle Avestassa valmistettu
kuparilevy l. plootu, joka pahimmillaan painoi lähes 20 kiloa!
Niitä tehtiin, koska kuparintuotantoa alettiin vaalia 1600-luvun
puolessa välissä lähes puoliuskonnollisella innolla.
Koska hopeasta oli pulaa, rahoja piti tehdä kuparista, jota
saatiin kotimaisista kaivoksista mielinmäärin. Ongelmana
oli vain kuparin alhainen maailmanmarkkinahinta. Painavien kuparirahojen
valmistus aloitettiin, jotta "ylimääräinen"
kupari voitaisiin pitää pois markkinoilta hintoja laskemasta.
Rahan tallettaminen pankkiin vaati hevoskärryjä.
Kirjan
alussa oleva taulukko Ruotsin hallitsijoista 1500- ja 1600-luvuilla
on lukijalle hyödyllinen.
Suosittelen:
****
|