|
99.1
Järnefelt, Aino: Sydämen aamu : Aino Järnefeltin
ja Jean Sibeliuksen kihlausajan kirjeitä, 2001. SKS. Toim.
SuviSirkku Talas. Suom. Oili Suominen.
Kirjekokoelma
on paitsi merkittävä dokumentti 1890-luvusta myös
nykyihmistä koskettava nuoren rakkauden tarina. Aino Järnefelt
(1871-1969) on tutustuessaan Sibeliukseen (1865-1957) vasta 17-vuotias
neitonen, jolla kyllä jo riittää kosijoita. Järnefeltien
veljekset Armas ja Eero kaveeraavat Helsingin opiskelijapiireissä
ruotsinkielisen Jannen kanssa, vaikka itse ovat kiivaita fennomaaneja.
Sattumalta he tutustuttavat nämä kaksi toisiinsa ja siitä
alkaa ainakin Ainon puolelta palava rakkaus, joka jättää
kirjailijanuraansa aloittelevan Juhani Ahonkin lehdellä
soittelemaan.
Erik
Tawaststjernan Sibelius-elämänkerran lukeneille paljon
on tuttuakin. Tawaststjerna tukeutuu Wienin opiskeluvuosien
ja Kullervo-sinfonian valmistumisprosessin kuvauksessa paljolti
näihin samoihin kirjeisiin, mutta ensimmäistä kertaa
ne on julkaistu tässä kokonaisuudessaan. Sibeliuksen kirjeet
olivat enimmäkseen ruotsiksi, vain muutamia suomen sanoja seassa,
mutta morsiantaan hän oikein pyysi kirjoittamaan suomeksi,
jotta saisi ulkomailla tuntuman tähän hänelle rakkaaseen
kieleen.
Liikuttavinta
kirjeissä on pyrkimys toistensa täydelliseen tuntemukseen
ja keskinäiseen totuudellisuuteen. Välillä Janne
kokee tosin niin pahoja vastoinkäymisiä, että ne
on herkältä Ainolta salattava. (mm. sappikivileikkaus
Wienissä!) Mutta naimisiinmenon jälkeen 1892 Aino
saa tuntumaa elämän raadollisuuksiin liiankin kanssa.
Ne ovat kuitenkin tässä kirjassa vielä kaukaista
tulevaisuutta.
Jos
haluaa lukea jatkoa tälle kuolemattomalle rakkaustarinalle,
sitä löytyy mainitusta Tawastsjernan elämänkerrasta
sekä 1999 julkaistuista Aino Sibeliuksen kirjeistä
Järnefelt-suvun jäsenille. Mielenkiintoista taustaa
luo myös Arvid Järnefeltin Vanhempieni romaani.
Suosittelen:
****
|