Viikko 46

84.2
Kertész, Imre: Kaddish syntymättömälle lapselle, 2004 . Otava. Suom. Outi Hassi. Unkarinkiel. alkuteos: Kaddis a meg nem született gyermekért, 1990.

Vuoden 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajalta on aikaisemmin suomennettu teos Kohtalottomuus (2003), joka perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin natsihallinnon ajalta ja joutumiseen Auschwitzin keskitysleiriin. Vapautumisestaan lähtien Kertész on sivunnut tätä aihetta lähes kaikissa kirjoituksissaan.

Sana kaddish merkitsee rukousta vainajan puolesta ja tällä kertaa syntymättömän "vainajan", lapsen, joka olisi voinut olla, mutta ei koskaan päässyt syntymään historian synkän perinnön tähden.

Tälläkin kertaa romaani on omaelämänkerrallinen ja siinä käsitellään natsivainoista selvinneen kirjailijan elämää kommunistisessa valtiossa, tämän naissuhteita, avioliittoa ja lapsettomuutta tajunnanvirtana, joka polveilee sinne tänne. Luonnollisella tavalla kirjailijan ajatukset saavuttavat välillä synkkiä syvyyksiä ja välillä askartelevat kevyesti elämän pinnallisuuksien parissa. Tästä syntyy kirjan harvinaisen intiimi ja todentuntuinen tunnelma.

Suosittelen: ****

Vihje: Toinen kommunistivaltiossa uraansa natsien juutalaisvainojen jälkeen jatkanut kirjailija on Victor Klemperer, joka on kirjoittanut sekä natsiajasta että elämästään kommunistisessa DDR:ssä.

84.2
Mäkinen, Raine: Voin jo paljon paremmin : Tsehov Badenwilerissa, 2004. Loki-kirjat.

Hyvin harvakseltaan julkaissut Raine Mäkinen aloitti uransa 1974 Erkko-palkitulla Kuuma syksy -romaanilla. 80-luvulla ilmestyi Uppoava saari ja 90-luvulla Pohjakerroksen asukas. Tätä romaania varten Mäkinen on kerännyt tietopohjaa jo useita vuosia, mm. tutustunut perusteellisesti Tsehovin kirjeisiin ja tuotantoon.

Romaanin alussa Tsehov ja tämän nuori vaimo Olga Knipper lähtevät Moskovasta saksalaiseen Badenweilerin kylpyläkaupunkiin toiveenaan saada apua Tsehovin yhä paheneviin tuberkuloosin oireisiin. Täydellisestä paranemisesta kumpikaan ei jaksa enää edes haaveilla.

Samassa kylpyläkaupungissa kuoli toinen kuuluisa kirjailija, yhdysvaltalainen Stephen Crane, samaan tautiin kolme vuotta aikaisemmin 1900. Kirjailijanvapautta käyttäen Mäkinen antaa heidän menehtyä saman lääkärin hoivissa (tohtori Schwörer). Anton ja Olga tapaavat kaupungissa ajoittain myös Stephenin ja tämän elämänkumppanin Coran "haamuja" ja keskustelevat heidän kanssaan.

Tohtori Schwörer on kirjassa keskeinen hahmo, koska hänen kauttaan hoitojen avuttomuus ja taudin kohtalokkuus tulee hyvin esiin. Schwörer flirttailee kummankin kirjailijan kuolinvuoteiden ääressä näiden rakastettujen kanssa, koska hänen oma avioelämänsä on aikoja sitten väljähtynyt.

Suosittelen: ***