Kirjauutuuksia



 | Arkisto ja hakemisto |Esittelyt aikajärjestyksessä| 
Uutuuksia edellisiltä viikoilta:
|viikko 2 |viikko 4 |viikko 6 |viikko 7 |viikko 8 |viikko 10 |viikko 11 |viikko 14 viikko 15 |viikko 16 |viikko 20 |viikko 21 |viikko 22 |viikko 26 |viikko 30 |viikko 31 |viikko 32 |viikko 33 |viikko 34 |viikko 35 |viikko 39 |viikko 40 |viikko 42| viikko 43

Viikko 45

17.3
Stein, Hannes: Vihdoinkin eroon ajattelusta! : Käsikirja ylirasittuneille älyköille, 2005. Atena. Suom. Raija Nylander. Alkuteos: Endlich Nichtdenker! Handbuch für den überfoderten Intellektuellen, 2004.

Tämä on viimeinen kirja, joka sinun tarvitsee lukea. Jos noudatat kirjan ohjeita tarkasti ja kirjalla on sinuun toivottu vaikutus, voit unohtaa luettuasi koko teoksen ja palautettuasi sen kirjaston sijainnin. (Emme suosittele noudattamaan kirjan ohjetta sen polttamisesta lukemisen jälkeen, koska kirjastosta voisi tulla sen jälkeen ikäviä muistutuksia, joita ylirasittuneet aivosi eivät todellakaan kaipaa...)

Autuaaseen ajatuksettomaan tilaan - nirvanaan - johtaa kirjoittajan mukaan kahdeksan eri polkua, jotka saattavat kuulostaa keskenään ristiriitaisilta. Kuitenkin ne kaikki johtavat toivottuun tulokseen, jonka seurauksena yksilö saa voimaa, rakkautta, sisäisen rauhan, itseluottamusta, rohkeutta, itsekunnioitusta, terveyttä ja seksiä.

Kirjoittaja aloittaa kuvailemalla niin suuresti yliarvostetun älykkyyden kirouksia: 1. ajattelu on esteenä uran luomiselle 2. ajattelu tekee yksinäiseksi 3. ajattelu aiheuttaa pitkästymistä. Lisäksi ajattelu vaikeuttaa televisioon pääsyä ja seksin saamista.

Jokaisen luvun perässä on käytännön harjoituksia, joiden avulla voi sisäistää luvun opetukset ja todeta niiden siunaukselliset vaikutukset. Tulee esim. viikon ajan olla tinkimättä samaa mieltä jokaisen vastaantulijan kanssa, jolloin voi kokea valtaavaa psyykkistä helpotusta. Tai yksi mahdollisuus on alkaa tuhota aivosolujaan erilaisilla huumeilla. Kirjoittajan mukaan kyseessä on itsemurhaisku kriittistä älyä vastaan.

Varoittavana esimerkkinä Stein mainitsee mm. satiirikko Jonathan Swiftin, joka kuoli unohdettuna vihreällä saarella hautakivessään kirjoitus: Hic depositum est corpus...Ubi saeva indignatio ulterius cor lacerare nequit...(Tässä lepää ruumis..., missä villi raivo ei pysty raatelemaan sydäntä...) Satiiri ja ironia ovat pahasta, koska satiirin takana piilee moraalinen närkästys sekä vanhoillisuus ja ironia on voitettuja eikä voittajia varten.

Suosittelen: *****

 

 

 

Sivun alkuun