Kirjauutuuksia



 | Arkisto ja hakemisto |Esittelyt aikajärjestyksessä| 
Uutuuksia edellisiltä viikoilta:
|viikko 2 |viikko 4 |viikko 6 |viikko 7 |viikko 8 |viikko 10 |viikko 11 |viikko 14 viikko 15 |viikko 16 |viikko 20 |viikko 21 |viikko 22 |viikko 26 |viikko 30 |viikko 31 |viikko 32 |viikko 33 |viikko 34 |viikko 35 |viikko 39 |viikko 40 |viikko 43 |viikko 45

Viikko 42

 

86.2
Haanpää, Pentti: Kirjeet, 2005. Otava. Toimittaneet Vesa Karonen ja Esko Viirret.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Pentti Haanpään syntymästä ja 50 vuotta hänen kuolemastaan. Pentti Haanpää hukkui kalamatkalla Iso-Lamujärveen syksyllä 50 vuotta sitten. Hän olisi täyttänyt seuraavalla viikolla 50 vuotta. Sitä ennen hän ehti kirjoittaa ja julkaista kymmeniä novelleja ja 10 romaania. Hänen viimeinen romaaninsa Puut jäi kesken, mutta se julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen Kootuissa teoksissa samoin kuin kaksi taiteellisesti korkeatasoista, mutta poliittisesti tulenarkaa 1930-luvulla kirjoitettua romaania Noitaympyrä ja Vääpeli Sadon tapaus.

Haanpään kirjeistä on julkaistu aikaisemmin vaimolle talvi- ja jatkosodasta lähetetyt kirjeet(Kirjeitä kahdesta sodasta : Pentti Haanpään kirjeet vaimolleen Aili Haanpäälle talvisodasta ja jatkosodasta, 1977)ja hänen päiväkirjojaan on julkaistu vuosilta 1925-39 (Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939, 1976.) Nyt julkaistut kirjeet kattavat koko elämänkaaren ja mukana on myös sota-ajan kirjeitä, mutta ei kattavasti. Vuonna 1931 Haanpää hävitti sadoittain kirjeitä omien muistiinmerkintöjensä mukaan, mutta onneksi hänen itsensä kirjoittamia kirjeitä 1920-luvulta Yrjö Piipposelle on säilynyt mm. Eino Kaupin kokoelmassa. Tämä kokoelma on dokumentti kirjeenvaihdosta ja se sisältää paljon mm. kustantajilta tulleita kirjeitä, myös hylkäyspäätöksiä!

On ironista, että mies, joka 1930-luvulla uskalsi ensimmäisenä rehellisesti kuvata ja arvostella Suomen armeijaa ja asepalvelusjärjestelmää, joutui osallistumaan kahteen sotaan. Koko talvisodan ajan Haanpää oli etulinjassa ja jatkosodassa varusvarastonhoitajana. Sodan jälkeen Haanpää alkoi saada arvostusta poliittisen ilmapiirin tehtyä täyskäännöksen vasemmistolaisempaan suuntaan. Hän itse kuitenkin eli mieluiten erakkona Korpelaisessa Iso-Lamujärven rannalla kalastellen. Yhden myönnytyksen hän maailmalle kuitenkin teki: hän matkusti Kiinaan suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan mukana 1953. Se jäi hänen viimeiseksi ulkomaanmatkakseen. Suomalainen jätkä palasi lopullisesti Kairanmaahan.

Suosittelen: ***

Piippolan Pentti Haanpää -sivusto ja kirjaston Haanpää-huone tarjoavat elämyksiä Haanpää-faneille:

http://www.piippola.fi/haanpaa/index.htm

http://www.piippola.fi/esittely/Haanpaa/Index.htm

Sivun alkuun