|
84.2
Mansfield, Katherine: Kanarialintu, 2005. Suom. ja valikoinut Marja
Alopaeus.
Katherine
Mansfield syntyi Uudessa-Seelannissa 1888 ja kuoli Ranskassa 1923.
Hän ehti kirjoittaa lukuisia novelleja huolimatta lyhyeksi
jääneestä elämästään, mutta niitä
julkaistiin hänen eläessään niukalti. Kuolemansa
jälkeen hänen arvostuksensa novellistina on kasvanut ja
nykyään häntä pidetään Uuden-Seelannin
huomattavimpana kirjailijana. Suurimman osan aikuiselämästään
hän asui kuitenkin eri puolilla Eurooppaa.
Hän
avioitui Bloomsbury-ryhmään kuuluvan sosialistin ja kirjallisuuskriitikon
John Middleton Murrayn kanssa 1918. Mansfield sai vaikutteita
mm. D.H. Lawrencelta ja Virginia Woolfilta, mutta
eniten hänen novellitaiteeseensa vaikutti Anton Tsehov.
Kuitenkin hänen panoksensa novellitaiteen kehittymiseen on
ollut ainutlaatuinen ja omaperäinen. Hänen kirjeitään
ja päiväkirjojaan on myös julkaistu ja itsestään
hän on kertonut, että hän
on kirjoittanut aina.
Novellit
ovat vuosilta 1911-1922 ja ne muodostavat selkeän kuvan kirjailijan
kehittymisestä ja hänen kunnianhimoisista tyylikokeiluistaan.
Ensimmäinen novelli Saksalaiset aterialla on nokkela
pilakuva röyhkeistä saksalaisista täysihoitolan lounaspöydässä.
Viimeinen novelli Kanarialintu on täysin assosiatiivinen
ja luonnosmainen kuvaus yksinäisen naisen ja hänen lintunsa
välisestä suhteesta.
Katherine
M. sairastui vakavasti samana vuonna kuin meni naimisiin eikä
hänen avioliittonsakaan pelastanut häntä yksinäisyyden
ja irrallisuuden tunteilta. Monet hänen novelleistaan kuvaavat
yksinäisen naisen kolkkoa selviytymistaistelua 1900-luvun alussa
ennakkoluulojen piirittämänä hiukan samaan tapaan
kuin näillä sivuilla aikaisemmin esitelty Jean
Rhys. Myös miehen lähes lamauttava rakkaus naiseen
on yksi aiheista, johon hän palaa kerta toisensa jälkeen.
Suosittelen:*****
|