Kirjauutuuksia

Viikko 32

74.92063
Sinisalo, Soili: Hallen ja Tivan tarina : modernistit Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilä, 2005. WSOY.

Ateneumin taidemuseossa tälläkin hetkellä esillä olevan näyttelyn (8.4.-25.9.2005) yhteydessä julkaistiin tämä kirja, johon museonjohtaja Soili Sinisalo on saanut kootuksi valtavasti kuva- ja haastattelumateriaalia.

Taidehistoriaa opiskelleet tunnistavat varmasti parhaiten Sulho Sipilän 30-luvun töistä Luistinrata ja Sisäkuva, jotka aina mainitaan Suomessa harvinaisina kaupunkimodernismin edustajina. Ennen tätä näyttelyä Sulho Sipilän monipuolisuus taiteilijana on jäänyt varsin tuntemattomaksi ja Gretan taide lähes kokonaisuudessaan unohduksiin.

Molemmat aloittivat taideopintonsa 1910-luvulla - murrosaikana, jolloin saksalainen ekspressionismi, ruotsalainen modernismi ja venäläinen avantgarde rantautuivat Suomeen. Greta ja Sulho olivat nuoria ja ennakkoluulottomia: he omaksuivat heti ulkomaiset vaikutteet eivätkä pelänneet tehdä villejä väri- ja muotokokeiluja.

Kummankin taiteessa voi nähdä myös Matissen ja Chagallin vaikutusta. Gretan tarinointitaipumus sain ilmaisunsa ainutlaatuisessa kuvapäiväkirjassa, josta kirjassa on monia näytteitä. Molemmat ovat kuvanneet yksityiskohtaisesti 30-luvun kaupunkinäkymiä ateljeensa ikkunasta. Ne ovat tarkkoja, mutta kuitenkin koristeellisia ja perspektiiviltään vapaita.

Teosten taustaksi kirjassa kerrotaan taiteilijaparin avioliitosta ja tuttavapiiristä. Seuraelämä oli vilkasta kunnes kovien sotavuosien jälkeen Greta joutui sairaalahoitoon Kellokoskelle. Sulho Sipilä kuoli aivoverenvuotoon 1949, mutta Greta eli 1970-luvulle sairaalaan suljettuna. Kirjan viimeinen työ on vuodelta 1963.

Suosittelen: ***

67.309
Elliott, Brent: Floora : puutarhakasvien historiaa, 2005. Schildts. Engl. alkuteos: Flora, An Illustrated History of the Garden Flower, 2001.

Englannin Kuninkaallinen Puutarhayhdistys on perustettu vuonna 1804. Sen Lindley-kirjasto on yksi maailman hienoimmista kasvitieteellisistä arkistoista. Tästä arkistosta ja ensimmäisistä 1500-luvulta lähtien painetuista puutarhakirjoista on koottu taidokkaita kuvia ja mielenkiintoista tietoa kaikista tärkeimmistä puutarhoissamme nykyäänkin viljeltävistä kasveista.

Puutarhakasvimme ovat kotoisin paitsi Euroopasta jokaisesta muustakin maanosasta. Turkki oli tärkeä tuontikasvien lähde 1500-luvulla. Merkittävin tuontikasvi oli tuolloin tulppaani, mutta monet muutkin kasvit kuten syklaamit ja keltaiset ruusut ovat kotoisin sieltä. Afrikasta ovat kotoisin pelargonit, Amerikasta auringonkukka, lupiini ja krassit. Aasiasta on tuotu kameliat, krysanteemit ja pionit.

Kirjan kuvituksessa näkyy myös selvästi, kuinka erilaiset jalostusmuodot ovat olleet muodissa eri aikoina. Monet niistä ovat jo kadonneet ja elävät vain näissä uskomattoman kauniissa kuvatauluissa.

Suosittelen: ***