Kirjauutuuksia

Viikko 29

14.45
Freud, Sigmund
Murhe ja melankolia sekä muita kirjoituksia, 2005. Vastapaino. Suom. Markus Lång.

Freudin(1856-1939) tärkeimmät teokset kuten Unien tulkinta, Seksuaaliteoria, Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan, Ahdistava kulttuurimme jne. on suomennettu jo 60- ja 70-luvuilla. 90-luvulla Mirja Rutanen suomensi kaksi esseekokoelmaa Johdatus narsismiin ja muita esseitä (1993) ja Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta (1995). Edelleen on kuitenkin monia tärkeitä kirjoituksia, joita ei ole ollut saatavissa suomeksi lainkaan. Niihin kuuluvat viimeiseksi jääneet teokset Abriss der Psychoanalyse (1941) ja Der Mann Moses und die monotheistische Religion (1939).

Tähän teokseen on koottu kirjoituksia vuosilta 1905-1937 ja lähteenä on Imago-kustantamon Gesammelte Werke. Temaattisesti kirjoitukset käsittelevät taidetta (lähinnä kirjallisuutta), metapsykologiaa l. psykoanalyysin teoriaa sekä sitä, milloin analyysi on tullut loppuun saatetuksi (vai onko milloinkaan?!). Lopussa on vielä suomentajan kirjoittama lyhyt yhteenveto Freudin elämänvaiheista ja psykoanalyysin kehityksestä.

Freudia itseään on mukavampi lukea kuin ketään hänen tuhansista tulkeistaan. Freudin teksti on selkeää ja mukaansatempaavaa, mutta vailla kaikkea paisuttelua. Jokaista asiaa hän punnitsee tarkoin eri näkökulmista ja hänen ajatuksenjuoksuaan on nautinto seurata.

Masentuneista ihmisistä hän kertoo nimiesseessä seuraavasti:"Ei ole niinkään olennaista, osuvatko melankolikon tuskalliset itsesyytökset oikeaan ja vastaako hänen arvostelunsa toisten arvioita. Kysymys lienee enemmänkin siitä, että hän kuvaa psykologista tilannettaan osuvasti. Hän on menettänyt itsekunnioituksensa, ja siihen hänellä on hyvä syy...Murherinnastuksen perusteella joudumme päättelemään, että hän on menettänyt kohteen; lausuntojensa perusteella hän on menettänyt egonsa."

Freud vertaa surua ja masennusta siten, että kummassakin on kysymys tärkeän kohteen menetyksestä. Masennuksessa tuo kohde on oma ego. Kummastakin toipumiseksi yksilön täytyy tehdä psyykkistä työtä, mutta melankolian l. masennuksen kyseessä ollen syitä on paljon vaikeampi jäljittää kuin murheen l. surun.

Suosittelen:****

06.1
Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja, 2005. Helmi. Suom. Annukka Kolehmainen. Alkuteos: The Secret Societies Handbook, 2004.

Nykyisin viihdeteollisuus hyödyntää yhä enenevässä määrin tarinoita salaseuroista ja salaliitoista. Se on aihe, joka myy kaikissa medioissa ja erityisesti kirjallisuudessa (esim. Dan Brownin tuotanto!). Näillä tarinoilla on aina jonkinlainen todellisuuspohja ja ehkä ne siksi ovat niin kiehtovia suuren yleisön mielestä.

Tämän kirjan tekijä on koonnut sekalaisen joukon salaliittoja ja -seuroja assassiineista Rooman klubiin ja Ku Klux Klaaniin. Lista ei ole mitenkään kattava eivätkä näkemykset seuroista välttämättä luotettavia. Kirjan kustantaja ilmoittaakin nimiölehdellä, ettei se ole vastuussa kirjailijan esittämistä väitteistä. Perustietopakettina kirja on kuitenkin ihan hyödyllinen ja sen kuvitus on mielenkiintoinen.

Lopussa on Juha Merimaan lyhyt artikkeli Suomen salaseuroista.

Suosittelen: **