Kirjauutuuksia



 | Arkisto ja hakemisto |Esittelyt aikajärjestyksessä| 
Uutuuksia edellisiltä viikoilta:
|viikko 2 |viikko 4 |viikko 6 |viikko 7 |viikko 8 |viikko 10 |viikko 11 |viikko 15 |viikko 16 |viikko 20 | viikko 21 |viikko 22 |viikko 26 |viikko 29 |viikko 30 |viikko 31 |viikko 32 |viikko 33 |viikko 34 |viikko 35 |viikko 39 |viikko 40 |viikko 42 |viikko 43 |viikko 45

Viikko 14

 

99.1
Barth, Reinhard: Historian naiset, 2005. Ajatus. Suom. Tuulikki Virta ja Katja Zöllner. Alkuteos: Frauen, die Geschichte machten, 2004.

Hampurilainen vapaa kirjailija ja historioitsija on kirjoittanut harvinaislaatuisen kirjan naisista historian aktiivisina toimijoina. Lähtökohtana on muinainen Egypti ja sen ainoa naisfarao Hatsepesut ja esimerkkejä löytyy länsimaisesta historiasta lähes jokaiselta vuosisadalta nykypäivään asti.

Kiinnostavimpia ovat naiset, joiden elämästä standardihistoriankirjoitus on vaiennut lähes täysin kuten Galla Placidia (389-450), Klotilde (n.478-544), Theodora (n.955-991)ja Margareta Itävaltalainen (1480-1530). Nykyisin lähdekirjallisuutta on saatavana melko runsaasti ja lopussa luetellaankin jokaiseen esiteltyyn naiseen liittyvät lähteet, joista voi saada lisätietoa.

Kirjan alussa esitetään kysymys, ovatko naiset hallitsijoina jotenkin inhimillisempiä kuin miehet. Joskushan naishallitsijoiden vikoja ja julmia piirteitä on pyritty suorastaan liioittelemaan kuten esim. Katariina Suuren tai Elisabeth I:n kohdalla. Kirjoittaja ilmoittaakin tavoitteekseen jonkinlaisen puolueettoman muotokuvan luomisen, jossa myös naisvaikuttajien myönteiset piirteet tuodaan esille heitä kuitenkaan liiaksi ihannoimatta.

Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Suomessa naishistoriaa pitkään tutkinut Kaari Utrio (Eevan tyttäret 1986, Kalevalan tyttäret 1986, Familia 1995-97).

Suosittelen:***

Sivun alkuun

22.3
Sölle, Dorothee: Raamatun vahvat naiset, 2004. Nemo. Suom. Laura Werner. Alkuteos: Gottes starke Töchter, 2003.

Saksalaisen naisteologin ja runoilijan viimeiseksi jäänyt teos pohtii naisen asemaa raamatussa ja keskittyy sieltä löytyviin voimakkaisiin naishahmoihin esittäen mielenkiintoisia uudelleentulkintoja heidän luonteestaan ja merkityksestään.

Jälkisanoissaan Salla Tyrväinen muistuttaa, että Sölle kuului feministiteologian maltilliseen ja reformatoriseen siipeen, joka halusi vaikuttaa kirkon sisällä ja siivota sitä patriarkaatin jäljistä. Hän toimi myös aktiivisesti ekumenisessa liikkeessä ja edusti ns. vapautuksen teologiaa, jossa tärkeimpänä nähdään nyky-yhteiskuntamme sorron ja kärsimyksen konkreettiset kokemukset. Hän järjesti mm. Poliittinen yörukous -nimisiä tilaisuuksia, joissa käsiteltiin Vietnamin sotaa, Tsekkoslovakian miehitystä ja monia sosiaalisia kysymyksiä.

Raamatusta ja varsinkin Vanhasta Testamentista löytyy monia värikkäitä ja mielikuvitusta kiehtovia naishahmoja kuten Rebekka, Potifarin vaimo, Jeftan tytär, En-Dorin noita, Saban kuningatar. Monien näiden naisten nimi ei edes ole tiedossa, vaan heidät määritellään miehen tai asemansa kautta. Monia näistä naisista on myöhemmin kuvattu länsimaisessa taiteessa. Kirjan kuvitus onkin erittäin mielenkiintoinen.

Suosittelen: ***

Sivun alkuun