vk. 11
Puiden kansa
Suomalaisia on pidetty perinteisesti metsien ja puunkäytön erikoistuntijoina. Puilla ja metsällä on ollut aina myös muuta kuin taloudellista merkitystä. Niitä on joskus jopa pidetty pyhinä ja nykyään niiden esteettinen ja henkinen arvo aletaan tunnustaa jälleen. Puurakentaminen on pitkään ollut lamassa, mutta Lahteen rakennettu uusi Sibeliustalo tuo varmasti suomalaisen puurakentamisen arvostusta takaisin. Viime vuosina on ilmestynyt paljon kirjallisuutta, joka pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta eri puulajeista ja metsän monimuotoisuuden tärkeydestä.
67.5, 66.33
Metsä ja puu I-VI, 2000.
Tämä Eero Paloheimon toimittama sarja on ainutlaatuinen monipuolisuudessaan. Siinä eri kirjoittajat pohtivat puuta kuudesta eri näkökulmasta kuten kuutiota, jolla on kuusi julkisivua.
Ensimmäisessä osassa Elävä puu käsitellään metsiä globaalina luonnonvarana ja ilmastomuutosten vaikutusta niihin. Myös puun geenivarat ja elämänkaari tulevat käsitellyiksi. Maailman vanhin elävä puu on dendrokronologien mukaan vihnemäntyvariaatio (Pinus longaeva), joka kasvaa Kaliforniassa ja on todettu 4700 vuotta vanhaksi. Kirjoittajia ovat mm. Eero Paloheimo, Erkki Lähde, Matti Leikola ja Marjo Vepsä.
Toisessa osassa Tukista tuotteeksi tarkastellaan puuaineen rakennetta mikroskooppisella tasolla ja puun muokkaukseen ja käyttöön liittyviä ongelmia, mm. sahausta ja kosteuden vaikutusta. Kirjoittajina mm. Hannu Viitanen ja Yrjö Suonto.
Kolmannessa osassa Puun kauneus sivutaan luonnonestetiikan peruskysymyksiä ja puuta maisemassa. Pohditaan myös käsin ja teollisesti työstetyn puun luonnetta. Kirjassa on ohjeita puun pintakäsittelystä. Juhani Pallasmaan artikkeli Puun uusi estetiikka on erityisen mielenkiintoinen katsaus kansainväliseen puuarkkitehtuuriin.
Neljännessä osassa keskiössä on puurakennus. Puuarkkitehtuurin historia Suomessa käydään läpi lyhyesti, perinteisen puutalon edut ja ongelmat ja lopussa puutalotuotannon ja -suunnittelun tulevaisuuden mahdollisuudet tulevat tutuiksi. Kirjoittajia ovat mm. Jouni Koiso-Kanttila, Eero Paloheimo ja Pekka Peura.
Viidennen osan nimi on poleeminen Taistelu puusta. Siinä käsitellään eri intressipiirien näkemyksiä puun ja metsän käytöstä. Eurooppalainen metsästrategia tulee olemaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpi Suomelle ja sitä käsitellään viidessä viimeisessä artikkelissa. Tämän kirjan kirjoittajia ovat mm. Esa Härmälä ja Ilkka Pöyhönen.
Kuudes ja viimeinen osa on Puu ja ympäristö, jossa käsitellään ekorakentamista. Se tarkoittaa paitsi kestävää rakentamista myös ympäristön, jätehuollon ja energiankulutuksen huomioon ottamista maan käytössä ja suunnittelussa. Vaihtoehtoja on monia. Vanhan talon kunnostaminen on yksi niistä ja kirja sisältääkin artikkelin Vanhan säilyttäminen, jossa Panu Kaila antaa asiantuntevia neuvojaan. Lopussa käsitellään ekologista tulevaisuutta ja visioidaan jopa puista suurkaupunkia.
Suosittelen:***
49.2
Kovalainen, Ritva & Seppo, Sanni: Puiden
kansa, 1998.
Tämä kirja on ehkä yksi 90-luvun kauneimmista suomalaisista kirjoista. Sen kaksi painosta on valitettavasti loppuunmyyty (Pohjoinen) eikä sitä ole myöskään Pirkkalan kirjastossa. Onneksi se on saatavissa muista kimppakirjastoista.
Tämä on ensisijassa valokuvateos. Kuvia on otettu Vienan Karjalassa, Virossa ja Suomessa. Myös arkistojen kuva-arteita on käytetty hyödyksi. Tuloksena on tyylikäs ja kuvallisesti uskomattoman rikas kokonaisuus, jossa nykypäivä ja menneisyys limittyvät saumattomasti.
Aihepiireinä ovat maailmanpuumyytti, pyhät lehdot l. hiidet, metsänhaltijat ja niiden nimitykset kansanrunoudessa, karhumyytti, karsikkoperinne ja pihapuut. Mukana on myös haastatteluja, jotka todistavat näiden perinteiden elävyydestä vielä nykypäivän Suomessakin.
Suosittelen:*****
57.11
Koivisto, Aura: Haapa, elämänpuu, 1997.
Haapa on puulajina suomalaisille niin läheinen, että se ansaitsee kevyesti aivan oman kirjansa. Ajatellaan vaikkapa haapiota, jolla Lennart Meren mukaan olemme vaeltaneet poikki Venäjän nykyisille asuinsijoillemme tai haapapuisia saunanlauteita, joita ilman ei yksikään suomalainen voi olla. Käyttökelpoisuutensa lisäksi haapa on luonnossa korvaamattoman arvokas sienten ja eliöiden koti. Harvinaiset tikkalajit ja liito-orava pesivät haavoissa ja ne tarjoavat ravintoa lukuisille hyönteislajeille.
Suosittelen: ***
57.11
Relve, Henrik: Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa
ja kansanperinteessä, 1997.
Monia näkökulmia puiden ja pensaiden käyttöön huviksi ja hyödyksi.
Suosittelen: ***
57.11
Huikari, Olavi: Puun ihme, 1999.
Puun kasvamisen ihme ja edellytykset pohjoisella havupuuvyöhykkeellä. Käydään lävitse puun energiatalous ja elämänkaari.
Suosittelen: ***
82.2
Koivuntuohirunoja : tunnustuksellisia runoja metsistä ja puista,
1997.
Suloinen käteensopiva kirja samoilta tekijöiltä kuin Puiden kansa, johon on tilattu runoja muutamilta nykyrunoilijoilta mm. Risto Rasalta, Kari Hotakaiselta ja Tomi Kontiolta. Suurin osa runoista on kuitenkin vanhoja tuttuja klassikoita kuten Paavo Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä.
Suosittelen: ****