| Arkisto ja hakemisto |Esittelyt aikajärjestyksessä| 



Viikko 2

 

20
Girard, René: Väkivalta ja pyhä, 2004. Tutkijaliitto. Suom. Olli Sinivaara. Alkuteos: La violence et le sacré, 1972.

Tutkijaliiton Paradeigma-sarjassa ilmestyy klassisia toistaiseksi kääntämättä jääneitä teoksia, että myös uudempaa poleemista tutkimuksta. Tämä nyt käsillä oleva teos sisältää mielenkiintoisen katsauksen uskonnon alkuperään primitiivisissä yhteisöissä filosofian, antropologian, kirjallisuustieteen, uskontotieteen ja psykoanalyysin yhdistelmänä.

Girard on Ranskassa syntynyt (1923), mutta Yhdysvalloissa tutkijanuransa tehnyt omaperäinen ajattelija - kirjallisuustieteilijä ja kulttuurintutkija, joka on kirjoittanut tutkimuksia sekä kirjallisuudesta että kulttuurista yleisemminkin.

Girardin mielestä ensimmäinen uhraaminen, ensimmäinen riitti pohjautuu väkivallan hillitsemiseen yhteisössä. Tarvitaan sijaisuhri, jota kenenkään ei tarvitse kostaa, mutta joka on tarpeeksi yhteisön sisällä muistuttaakseen alkuperäistä vihan kohdetta. Ilman väkivallan hillintää inhimillinen yhteisö ei olisi mahdollinen eikä minkäänlainen kulttuuri. Toisin kuin eläimillä, ihmisillä ei ole vaistotoimintoa, joka lopettaisi tappamisen, vaan koston kierre voi jatkua kunnes koko yhteisö on tuhoutunut. Tässä ei ole Girardin mielestä kyse mistään kuolemanvietistä freudilaisessa merkityksessä, vaan aivan konkreettisesta vaarasta.

Girard käy läpi klassisia etnologisia tekstejä Frazerista Lévi-Straussiin, hän tutkii kreikkalaista tragediaa (erityisesti Kuningas Oidipusta) ja Shakespearen tekstejä. Freudin Toteemi ja tabu saa häneltä uuden tulkinnan. Herakleitos on tärkeä ajattelija, jonka fragmenttia nro 60 Girard lainaa:

"Taistelu on kaiken isä ja kuningas. Toiset se synnyttää jumaliksi, toiset ihmisiksi. Toisista se tekee orjia, toisista vapaita."

Uhraaminen syntyy Girardin mukaan pakosta hillitä väkivaltaa, uhraaminen synnyttää riitin ja riitti uskonnon. Primitiivisissä uskonnoissa uhraamisen riitti on vielä etualalla - toisin kuin modernissa yhteiskunnassamme - niin, että sen yhteys väkivaltaan on nähtävissä. Näin siis kaikki kulttuuri ja kaikki uskonto perustuu loppujen lopuksi väkivaltaan. Uskonnon funktio on väkivallan hillitseminen.

Teos on paikka paikoin hyvin vaikealukuinen, mutta suomennos on erinomainen.

Suosittelen: ***

 

Sivun alkuun

84.2
Suri, Manil: Vishnun unet, 2004. Tammi. Suom. Kristiina Drews. Engl. alkuteos: The death of Vishnu, 2001.

Bombay l. Mumbai on Intian ehkä modernein ja länsimaalaistunein kaupunki. Se on jo vuosisatojen ajan ollut länsimaalaisille "portti Intiaan". Se on myös intialaisen elokuvateollisuuden keskus, idän Hollywood. Tässä teoksessa Bombayta kuvataan hyvin arkisesti, sen keskiluokkaisen ja köyhän väestönosan näkökulmasta.

Tapahtumapaikkana on kerrostalo Bombayssa ja kertomuksen henkilöt ovat talon asukkaita. He ovat keskiluokkaisia hinduja ja muslimeja, joiden elämää uskonto ei hallitse kuten heidän esi-isiensä elämää, mutta joiden identiteetin uskonto vahvasti määrittelee. Muut kertomuksen henkilöt ovat vaatimattomampaa kansaa: kaupustelijoita, kerjäläisiä ja kulkureita, jotka pieniä palveluksia vastaan saavat asua talon rappukäytävässä.

Vishnu niminen henkilö on huonoa elämää viettänyt kerjäläinen, jonka elämän matka on tullut tiensä päähän. Hän makaa kuolemansairaana kerrostasanteella ja järkyttää talon muutenkin herkkää tasapainoa. Kukaan ei oikein tiedä, mitä hänelle pitäisi tehdä ja mihin toimittaa.

Vishnu kertaa elämän ja kuoleman rajalla unissaan lapsuuttaan, nuoruuttaan, hindumytologiaa ja elokuvateollisuuden luomaa kuvaa siitä. Vishnu on jumala, jolla on kymmenen avataraa, kymmenen ilmenemismuotoa ja joka ylläpitää koko maailmankaikkeutta. (Vishnu on hindumytologian kolminaisuudessa säilyttäjä, Brahma on luoja ja Shiva tuhoaja.) Vishnu rakastaa äitinsä kertomuksista lapsena omaksumaansa uskontoa vilpittömästi ja on siksi onnellisempi kuin kaikkea epäilevä ja halveksuva herra Jalal.

Manil Suri elää ja kirjoittaa Yhdysvalloissa. Hän on ammatiltaan matematiikan professori ja tämä on hänen ensimmäinen julkaistu kirjansa. Nettisivuillaan hän kertoo suunnittelevansa tälle teokselle jatkoa.

Suosittelen: ****

 

Sivun alkuun