viikko 2

98.14
Heikkilä-Horn, Marja-Leena & Miettinen, Jukka O.: Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuuri, 2000.

Kaakkois-Aasiaan kuuluu lukuisia valtioita, joiden nimet ovat vaihdelleet usein ja vielä enemmän kieliä ja etnisiä ryhmiä (lasketaan puhuttavan n. 1000 eri kieltä, 15 % maailman kaikista kielistä!), joiden olemassaolosta useimmilla suomalaisilla ei ole aavistustakaan. Siksi tällainen kokoava teos on todella tarpeen, vaikka kovin syvälle siinä ei voida yksittäisen kansan tai valtion historian ja kulttuurin kuvauksessa mennäkään. Teos toimii myös hyvänä hakuteoksena hakemistonsa ja liitetaulukoittensa ansiosta.

Kiinan ja Intian vaikutus tuntuu useimmissa valtioissa vielä tänäkin päivänä. Varhaiset hindulais-buddhalaiset kuningaskunnat olivat korkeakulttuureita, joita alueella oli vsta 0-1400. Intialaiset ja kiinalaiset uskonnolliset ja kulttuuriset vaikutteet johtivat nykyisten Vietnamin, Kambodzan, Thaimaan, Malesian ja Indonesian alueilla taiteellisesti omaleimaisiin kulttuureihin kuten Angkor (Kambodzha), Mon (Bangladesh, Thaimaa), Pagan (Burma), Lanna (Thaimaa), Sukhothai (Thaimaa). 1400-luvulta lähtien islamilaiset vaikutteet tulivat vallitseviksi. Silloin syntyivät itsenäiset sulttaanikunnat Sumatralle, Singaporeen ja Jaavalle, mutta eurooppalaiset saapuivat aluelle jo 1500-luvulla ja pian nämä sulttaanikunnat joutuivat luovuttamaan valtansa portugalilaisille, ranskalaisille, hollantilaisille ja englantilaisille.

Jokaisen valtion poliittinen historia käydään lyhyesti läpi aina nykyajan globalisoitumiskehitykseen ja sen aiheuttamaan Kaakkois-Aasian yhdentymiseen asti.

Suosittelen: ****

Japania tutkineen Ilmari Vesterisen ja Kiinaa tutkineen Tauno-Olavi Huotarin (molemmat julkaisseet lukuisia teoksia näiden maiden kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta) yhteistyönä on syntynyt ensimmäinen laaja suomenkielinen esitys Korean historiasta, kielestä ja yhteiskunnasta. Kolmantena kirjoittajana on Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori Juha Jantunen.

Suomalaisten tiedotusvälineiden kiinnostus on perinteisesti suuntautunut Japaniin ja Kiinaan eikä niiden välissä niemimaalla sijaitsevaan Koreaan, vaikka ennen ensimmäistä maailmansotaa se oli samalla tavalla Japanin alaisuudessa kuin Suomi Venäjän. Korean kohtaloa Japanin alusmaana (1910-1945) pidettiin historiallisena vääjäämättömyytenä samaan aikaan kuin vaadittiin itsenäisyyttä Suomelle. Kuitenkin Korea on ollut kiinalaisen kulttuurin ja esim. kirjoitusjärjestelmän välittäjä Japanin suuntaan. Vesterinen toteaakin osuvasti: "Korealaisuuden ymmärtämistä auttaa kiinalaisen ja japanilaisen käyttäytymisen ymmärtäminen. Japania ei voi ymmärtää tuntematta Kiinaa ja Koreaa. Vain Kiina on näistä kolmesta ollut kulttuuriltaan itsenäinen."

Kuriositeettina voidaan mainita, että vaikka Koreassa on vain n. 300 erilaista sukunimeä, samannimisten avioitumisen salliva laki astui voimaan vasta 1997. Siinä on mahtanut olla ongelmia aviopuolison hankinnassa! Korealainen kirjoitusjärjestelmä on myös ainutlaatuinen maailmassa.

Suosittelen: ***

Tässä kirjassa piirakkaohjeita riittää. Melkein puolet 344 sivusta sisältää ohjeita erilaisiin piirakoihin, leipiin tai leivonnaisiin. Leipominen onkin karjalaisen ruokaperinteen ominaispiirre, mutta myös erilaiset uunissa haudutettavat pata- ja laatikkoruuat ovat suosittuja. Ohjeet on kerätty kyselyn perusteella sekä siirtokarjalaisilta että nykyisen Etelä- ja Pohjois-Karjalan asukkailta. Tarkasti on mainittu miltä paikkakunnalta mikäkin ohje on. Kirjassa on runsaasti tietoa karjalaisista tavoista ja ruokien nimityksistä. Siinä on myös loistava kuvitus ja hauskoja ruokaperinteeseen liittyviä sutkauksia.

Ei oo läheskää nii nälkä, ko välil syöp. (Jääski)

Luu vierest o liha makiaa. (Jääski)

Suosittelen: ****