Toppari

Topparin kylässä oli 1500-luvulla kaksi taloa, Isotalo ja Mäkitalo, joita omisti Torkkelin suku. Kylän alue käsittää Pyhäjärven ranta-alueen Pirkkalankylän ja Aniankylän välissä. 1800-luvulla toimi kylän rannassa höyrysaha noin kymmenen vuoden ajan. Nykyäänkin Toppari on tyypillinen hämäläinen kylämiljöö. ISOTALO (kartta) Isäntänä oli Torkkeli vuoteen 1543. Isotalosta on käytetty myös nimiä Isotoppari ja Alanen. Tila oli entinen Sankilan rusthollin akumentti. Torppia oli kaksi, Haapaniemi ja Kaunisto (kartta). Tilan vanhimmat rakennukset ovat 1870-luvulta, aitta ehkä 1700-luvulta. Asuin- ja talousrakennukset ovat muodostaneet aikaisemmin umpipihan. Aitalla on rakennushistoriallista arvoa. Toppari, Isotalo MÄKITALO (kartta) Isäntänä oli Tuomas Torkkelinpoika vuoteen 1552. Tila oli 1700-luvulla furiirinpuustellina. Päärakennus on vuodelta 1882, mitoiltaan 21x10 m, hirsirakenteinen. Hirsinen aittarakennus on mahdollisesti 1700-luvulta. Molemmat ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita. Mäkitalon maalla on kivikautinen asuinpaikka. Toppari, Mäkitalo Sivun alkuun SAVILAHTI (kartta) Savilahti on entinen Pappilan torppa. Sen mainitaan olleen aikoinaan maa-alaltaan suurin torppa Pirkkalassa. Torpan perusti Heikki Heikinpoika vuonna 1750. Savilahti oli torppana vuoteen 1919. Se on nykyisin toimiva itsenäinen maatila. Tilan rakennukset ovat muodostaneet aikoinaan umpipihan. Niistä rakennushistoriallisesti arvokkain luhtiaitta on rakennettu vuonna 1793. Savilahden rannalla on kaksi kivikautista asuinpaikkaa ja rautakautisia hautaraunioita. Edellisten lisäksi Topparin kylässä on muutamia omakotitaloja sekä ranta-alueella tiheää huvila-asutusta. Riekonlahti, (kartta) Sivun alkuun