Sionkylä (Sikoinen)

Sikoisten kylä tunnetaan jo v. 1405, jolloin Ritari Stena Bonpoika piti siellä tutkintakäräjiä. Sikoisten alueella oli aikaisemmin useampia pieniä kyliä. Itse pääkylässä oli 1550-luvulla enimmillään kahdeksan tilaa, joista kolme oli Valkila-suvun omistuksessa. Kylän rakennukset sijaitsivat Sikojoen sillan läheisyydessä, sen länsirannalla. Sikojokea Sionkylässä (kartta) VALKILA (kartta) Maakirjaan merkitty tilan ensimmäinen isäntä oli Heikki Valkila v. 1553 - 57. Valkilan säterikartano perustettiin v. 1651, jolloin siitä tuli luutnantti Krister Skalmin rälssi. Myöhemmin siihen liitettiin saman kylän Ollila, Mikkola ja Kauppila. Valkilaa ovat omistaneet Skalmien jälkeen Pfaler, Ugla, Granfelt ja Spåre-suvut. Tämän jälkeen tilalla oli useita omistajia. 1800-luvun lopulla Valkilassa oli 14 torppaa. Peltopinta-ala on ollut enimmillään noin 100 hehtaaria. Vuosina 1933 - 1956 tilaa omisti Matti Pirilä, joka myi rakennukset ja lähipellot Tampereen seudun keinosiemennysyhdistykselle. Vuonna 1947 perustettu yhdistys aloitti toimintansa Pirkkalassa 15.9.1956. Sikojen keinosiemennystoiminta alkoi Valkilassa v. 1960, ensimmäisenä Suomessa. Keinosiemennystoiminta siirtyi Pirkkalasta Hollolaan v. 1992. Valkilan tilan päärakennus on perimätiedon mukaan siirretty nykyiselle paikalleen joen läheltä 1760-luvulla. Rakennuksen mitat ovat 23x12. Sitä on korjattu ja muuteltu useita kertoja. Valkilan päärakennus Punamullattu sivurakennus saattaa olla sekin 1700-luvun puolelta. Valkilan sivurakennus Tiilinen työväenasunto on rakennettu 1800-luvulla. Valkilan työväenasunto Muista pihapiirin rakennuksista näyttävin on valkoiseksi kalkittu porakivinavetta. Tilan maat ja rakennukset ovat vuokralla. Navetassa on autokorjaamotoimintaa ja korualan yritys. Valkilan maalla, Sikojoen ahteella on kivikautinen asuinpaikka. Sivun alkuun ANTTILA Isäntänä oli Lauri Antinpoika Valkila vuoteen 1570. Anttilaan liitettiin vuonna 1570 Erkki Pekanpoika Valkilan tila. Anttila liitettiin vuonna 1823 Koisoon, johon se kuului torppana. Sivun alkuun HEIKKILÄ (kartta) Isäntänä oli Pekka Juhonpoika Valkila vuoteen 1552. Tila liitettiin Koisoon vuonna 1818. Sikoisten Heikkilä oli ratsutilana v. 1686 - 1695. Sivun alkuun PEKKA JA ERKKI PEKANPOIKA VALKILAN TILA Tilan isäntänä oli Pekka Valkila vuoteen 1552. Tila liitettiin Anttilaan vuonna 1570. Sivun alkuun KAUPPILA Tunnettu vanhin isäntä Jöns Kauppila isännöi tilaa vuoteen 1556. Tila liitettiin Valkilaan vuonna 1805. Sivun alkuun KOISO (kartta) Tilan isäntänä oli Paavali Niilonpoika Koiso vuoteen 1584. Sivun alkuun MIKKOLA Isäntänä oli Erkki Juhonpoika Mikkola vuoteen 1557. Mikkola kuului vuodesta 1690 Valkilan omistajan Majuri Karl Pfalerin omistukseen ja oli 1700-luvulla Valkilan lampuotina sekä liitettiin vuonna 1776 everstiluutnantti Gabriel Granfeltin omistamaan Valkilaan. Sivun alkuun OLLILA Isäntänä oli Pekka Ollinpoika Mikkola (Ollila) vuoteen 1764. Tila liitettiin vuonna 1690 Valkilaan. Sivun alkuun HYRSINGIN KOULU (kartta) Hyrsingin koulun perustamispäätös tehtiin vuonna 1915 ja koulurakennus valmistui syksyllä 1916. Koulun tekijäksi mainitaan paikkakunnalla tunnettu nikkari Oskari Nieminen. Rakennusta on laajennettu vuonna 1930. Se on hirsirakenteinen ja pystylaudoitettu, rakennustyyliltään kansallisromantiikan edustaja. Hyrsingin koulu Sivun alkuun ALLAN SALON ATELJEE (kartta) Taidemaalari Allan Salon ateljeerakennus valmistui vuonna 1951. Hirrestä tehdyssä rakennuksessa on taiteilijan työhuone ja pieni asunto. Ateljeerakennus on nykyään Allan Salon taidesäätiön omistuksessa. Salon ateljeen lähellä sijaitsee myös taiteilija Armas Raunion asunto. Hän rakensi myöhemmin asunto-ateljeetalonsa Haikan Satamakadulle. Sivun alkuun Sionkylässä on useita maanviljelystiloja - joista monet ovat entisiä torppia - sekä muita asuinrakennuksia. Koisolla ja Hyrsingissä toimineet kyläkaupat ovat lopettaneet toimintansa. Sionkylän alueella ei ole rakennuskaavaa, mutta sinne on noussut viime vuosina lukuisia pientaloja ja sinne on rakennettu vesijohto. Koisolta Hyrsinkiin johtava maantie noudattelee muinaista kylätietä, joka yhtyi Sorkkalan kylällä etelään johtavaan tiehen. Karttapiirros Hämeenpuoleisen Pirkkalan ympäristöstä vuosisadan vaihteen jälkeen Suurenna karttaa Sivun alkuun