|
|
Nuolialan kylä tunnetaan jo 1500-luvulta. Siellä oli kolme tilaa, Eskola eli Isotalo, Perttula ja Nikkilä.
Eskolan tilan rakennusryhmä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta, kooltaan 9x29 m. Pienempi sivurakennus, kooltaan 6x15 m, on ehkä saman ikäinen. Kolmas, paritupatyyppinen asuinrakennus, kooltaan 6x15 m, on ulkoasun perusteella 1700-luvun puolelta. Tyylikäs harmaakivinavetta on vuodelta 1909. Lisäksi pihapiirissä on yhteenrakennettu aitta, vaunuvaja ja liiteri. Eskolan koko pihaa pidetään arvokkaana ja ehdottomasti suojeltavana kohteena.
![]() Eskolan päärakennus
![]() Eskolan paritupa
![]() Pyhäjärvi, Viikinsaari Pereeltä nähtynä
![]() Perttulan pihapiiri
Sivun alkuun
Vuonna 1919 valmistui uusi kunnan omistama koulurakennus Haikan kylästä ostetulle tontille. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn.
![]() Nuolialan koulu, valm. v. 1919, suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn Vuonna 1923 valmistui edellisen viereen rakennusmestari Arvid Männistön suunnittelema kaksikerroksinen alakoulu, jonka ulkoasu edustaa 20-luvun klassismia.
![]() Nuolialan koulu, valm. v. 1923, suunnitellut rakennusmestari Arvid Männistö Vanhemmassa koulurakennuksessa toimi vuonna 1922 perustettu kunnan kantakirjasto aina vuoteen 1950 saakka. Molemmat rakennukset ovat edelleen käytössä, hyväkuntoisia ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Nuolialan kolmas koulurakennus, funktionalistinen kivirakennus valmistui vuosina 1948-1950. Sen suunnitteli diplomiarkkitehti Hansten. Nuolialan kirjasto sai tilat valmistuneesta rakennuksesta.
![]() Nuolialan koulu, valm. v. 1948-50, suunnitellut diplomiarkkitehti Hansten Samanaikaisesti valmistui läheisyyteen kuuden opettajan asuinrakennus. Nuolialan sivukirjasto toimii koulun lähelle rakennetussa omassa rakennuksessaan.
Edellä mainitut Nuolialan kylän kantatilat ovat jakaantuneet lukuisiksi pienemmiksi tiloiksi, jotka muodostavat kolme asuntoaluetta.Sivun alkuunLOUKONLAHTI(kartta) Loukonlahden asuntoalue rakennettiin Nuolialan ja Haikan kylien maille vuosina 1969 - 1973 ja täydennettiin vuoteen 1989 saakka.
![]() Loukonlahden kerrostaloaluetta
![]() Loukonlahtea Alueella asuu noin 2200 henkeä. Loukonlahden rannassa on venesatama ja uimaranta sekä laajat viheralueet. Loukonlahdessa on yksi liikerakennus ja pallokenttä. Pereen puoleisessa osassa kylää on eri ikäistä haja-asutusta. Sen edustalla oleva Pereensaari kuuluu kylän alueeseen, mutta kauempana näkyvä Viikinsaari on Tampereen puolella.
![]() Loukonlahti, Kirkkokatu
Sivun alkuun
![]() Uusinta Pakkalankulmaa
Sivun alkuun
![]() Nuoliala, Pirjolantie Pirjolantien varressa vanhimmat rakennukset saattavat olla jopa 200-vuotiaita.
![]() Nuoliala, Toiva Rakennettu 1800-luvun alkupuolella Osuusliike Tuotanto perusti Nuolialan Pereelle kauppaliikkeen 1920-luvun taitteessa. Toiminta jatkui 1930-luvun alkupuolelle. Nuolialan kylän ensimmäinen yksityinen kauppa oli Mikko Pereen 1927 perustama sekatavarakauppa. Liikkeen toiminta loppui v. 1987. Pakkalankulmalla toimi Evald Parkkisen kauppapuoti 1930-luvulla. K-kauppa avasi ovensa Loukonlahdessa v. 1970. Samassa liiketalossa toimi alkuvuosikymmeninä myös Tampereen seudun Osuuspankki. |
HISTORIAA JA KOTISEUTUTIETOA, ALKUSIVU
Partola | Nuoliala | Haikka |
Naistenmatka | Sankila, Kataisto ja Vihtamo
Tanila | Sionkylä | Sorkkala |
Pirkkalankylä | Toppari | Ania
Jouko Hillukka
Internet-toteutus Tuula Malvisalo -99