Pirkkalan kunta, historia, Jouko Hillukka

Pirkkalan kunta

Jouko Hillukka: Pirkkalan muinaisuudesta -

Suur-Pirkkalasta Pirkkalaksi

Pyhäjärvellä toukokuussa -86
Pirkkala Isosaari

PIRKKALAN HALLINTOPITÄJÄN JA KIRKKOPITÄJÄN IKÄ

Pirkkalan seudun kiinteän asutuksen oletetaan muodostuneen viimeistään viimeisellä esikristillisellä vuosituhannella. Todisteita jotenkin järjestäytyneestä yhteiskunnasta on jo 1500 vuoden takaa. Seudun muinaislinnoista etenkin Siuron linnavuori oli kooltaan ja rakenteeltaan sitä luokkaa, ettei se ole voinut syntyä yhden kyläkunnan voimin eikä ilman

johdettua toimintaa. Siuron muinaislinnan arkeologiset tutkimukset ja suoritettu radiohiiliajoitus määrittelevät linnan rakentamisajankohdaksi noin v. 500 jkr. Linna oli asuttu.

Muinaisen pitäjälaitoksen kehittyminen näille seuduille on historiantutkijoiden yleisen käsityksen mukaan tapahtunut noin vuosina 500 -800 jKr. Erään perustellun hypoteesin mukaan Pirkkala on ollut olemassa jo 1000-luvulla. Sen mukaan Pirkkala on ollut yksi niistä kahdeksasta pitäjästä, jotka ovat muodostaneet myöhemmän Satakunnan alueelle ns. satakuntalaitoksen.

Kirkkopitäjänä Pirkkala on hallintopitäjää nuorempi. Pidetään selvänä, että hallintopitäjän käräjät oli se päättävä elin, joka päätti kristinuskon vastaanottamisesta alueelleen. Se päätti kirkon ja hautausmaan ylläpidosta, papin palkkaamisesta yms. Sitä ennen monet pitäjäläiset olivat luonnollisesti omaksuneet kristinuskon.

Vuonna 1209 Pirkkala ei ollut joukossa, kun lueteltiin Suomen hiippakuntaan kuuluvia seurakuntia. Vuotta ennen Hämeen ristiretkeä, joka uusimman tiedon mukaan tehtiin 1238, Hämeen seurakunnat nousivat verokapinaan hiippakuntaa vastaan. Tämän sanonnan "Hämeen seurakunnat" katsotaan koskevan myös Pirkkalaa, koska kristinuskon leviämissuunnan mukaan Pirkkalan on täytynyt olla ensimmäisiä hämäläispitäjiä, jotka ovat kristinuskon omaksuneet. Tällä perusteella esim. professori Unto Salo päättelee Pirkkalan synnyn välille 1209-37 Hänen mukaansa Pirkkalan kirkkopitäjä on varmasti ollut olemassa viimeistään vuonna 1237.

On tullut tavaksi määritellä pitäjän ikä sen alueelle perustetun kristillisen seurakunnan perustamisen mukaan. Kirkkopitäjän syntyaikainen Pirkkala myös vastaa paremmin maantieteellisesti myöhempää Pirkkalaa kuin laaja muinais-Pirkkala.

Pirkkala-Seuran keskuudestaan valitsema toimikunta on pohtinut Pirkkalan ikäkysymystä kahdessa pitämässään kokouksessa ja on yksimielisesti asettunut kannalle, että Pirkkalan pitäjä on varmasti ollut olemassa viimeistään vuonna 1237.

Suur-Pirkkala

Vanha Suur-Pirkkala käsitti yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta, alueen, jolla asuu nykyisin noin 380 000 asukasta.

Suur-Pirkkala alkoi jakaantua jo varhain, kun uusia seurakuntia ja myöhemmin kuntia erotettiin sen alueesta. Viimeistään vuonna 1346 Pirkkala ja Vesilahti erosivat. Vesilahdesta erosi pian Lempäälä ja myöhemmin Tottijärvi, osia liitettiin myös Viialaan.

Kangasalan suurpitäjä erosi Pirkkalasta v. 1366. Sen alueesta on muodostettu osa Pälkänettä, Sahalahti, Kuhmalahti, Orivesi, Längelmäki, Kuorevesi, Ruovesi, Juupajoki, Eräjärvi, Keuruu, Pihlajavesi, Multia, Virrat, osa Ähtäriä, Kuru, osa Vilppulaa ja Mänttä.

Messukylä erosi Pirkkalasta v. 1666. Messukylästä muodostui Tampere ja Aitolahti.

Ylöjärvi itsenäistyi v. 1895. Jäljellä olevasta Pirkkalan seurakunnasta muodostettiin v. 1919 Pohjois-Pirkkalan ja Etelä-Pirkkalan seurakunnat. Vastaava kuntajako tapahtui v. 1922.

Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksi ja Etelä-Pirkkala sai käyttöönsä vanhan historiallisen nimensä Pirkkala.

Entisen Suur-Pirkkalan alueella on nykyisin 50 kirkkorakennusta. Niistä vanhimmat ovat Messukylän ja Pälkäneen vanhat kirkot, molemmat 1400-luvulta. Nuorin on Pirkkalan uusi kirkko, joka valmistui vuonna 1994.

Pirkkalan ensimmäisen kirkon paikka on tuntematon. Voidaan olettaa, että jo 1200-luvulla oli kirkko näillä seuduilla. Pirkkalankylässä sijainnut pitäjän vanha emäkirkko paloi 1540-luvun alussa. Sen rakentamisvuotta ei tiedetä. Uusi kirkko valmistui entisen paikalle v. 1543. Vuonna 1648 kirkko purettiin ja uusi rakennettiin jälleen entisen paikalle. Vuonna 1858 vanha kirkko purettiin. Vuonna 1921 valmistui arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema Etelä-Pirkkalan punatiilinen kirkko, nyt vanhan kirkonpaikan läheisyyteen. Uusin, 1994 valmistunut arkkitehtien Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema betoni- ja tiilirakenteinen kirkko sijaitsee nykyisessä kuntakeskuksessa.

Vanhaa asutusta

Nyky-Pirkkalan alueella on yli kaksikymmentä kivikautista asuinpaikkaa tai asuinpaikka-aluetta. Rautakautisia asuinpaikkoja ja muinaisjäännösalueita on kymmenkunta. Nämä ja lukuisat esinelöydöt kertovat pitäjän pitkästä asutushistoriasta.

Klikkaa Pirkkalan musiikkia (1 436 kt): " Haikan polkka ", säv.Hugo Värälä

Sivun alkuun

Historian ja kansanperinteen sanojen selityksiä

HISTORIAA JA KOTISEUTUTIETOA, ALKUSIVU

Jouko Hillukka

Internet-toteutus Tuula Malvisalo -99