Haikka ja Killo

Haikka tunnetaan kylänä jo 1500-luvulta. Tulloin siellä oli kaksi tilaa, Ippinen ja Liuha. Ippisen tilaa isännöi Erkki Ippinen vuoteen 1543 saakka. Hänen sukunsa omisti tilan vuoteen 1696 saakka. Liuhan omistaja oli Erkki Liuha vuoteen 1556. HAIKAN RUSTHOLLI (Haikan kartano, kartta) Molemmat Haikan tilat liitettiin majuri Nils Pfalerin 1697 perustamaan Haikan rustholliin. Pfaler-suku omisti Haikan vuoteen 1757, jolloin omistajaksi tuli avioliiton kautta kapteeni Henrik Johan Spåre. Hänen sukunsa asuu tilalla edelleen. Haikan kartanon omistuksessa oli maata kaikkiaan 652 ha. Maita on luovutettu asutustarkoitukseen, mm. perustettaessa Haikan omakotialuetta. Kartanon rakennukset on purettu pois, mutta niitä ympäröinyt komea puisto on vielä villiintyneenäkin mielenkiintoinen nähtävyys. Sivun alkuun HAIKAN OMAKOTIALUE (kartta) Valtio lunasti vuonna 1938 Haikan kartanon omistaman Vanhantalon niemen, johon kaavoitettiin Haikan omakotialue. Rakentaminen alkoi 1939 ja jatkui 1940-luvulla. Aluetta on myöhemmin laajennettu rakentamalla mm. rivitaloja. Haikka, Keskuskatu Luonnonkauniissa Haikanniemessä sijaitsee Haikan omakotiyhdistyksen omistama huvipaikka Haikan lava (kartta). Näkymä Haikanniemestä Haikan lava Ns. Ylä-Haikassa on paikoin vielä näkyvissä vanhaa mäkitupalaisasutusta. Ylä-Haikan vanhaa mäkitupalaisasutusta Ylä-Haikassa on vuosisadan alussa rakennettu Naistenmatkan työväentalo. Se on nyttemmin liitetty uudempaan liikerakennukseen eikä ole enää alkuperäisessä omistuksessa eikä käytössä. Haikassa oli kaksi sekatavaramyymälää ja kirjakauppa, jotka kaikki ovat lopettaneet toimintansa. Haikan ensimmäisen kaupan perusti Robert Paavola v. 1937. Myöhemmin kylässä toimi Sirkka Järven, Osuusliike Tuotannon, Osuusliike Voiman myymälät sekä Liukkosen Kirjakauppa. Haikan kivet Haikan kivet kesällä Haikan omakotialueella on nykyään noin 160 omakotitaloa ja kolme rivitaloyhtiötä. Asukkaita on noin 650. Ranta-alueella on urheilukenttä ja uimaranta. Viheralueella kasvaa lukuisia rauhoitettuja kynäjalavia. Ylä-Haikan Komperinmäestä alkaa ulkoilureitti, joka haarautuu Killon omakotialueelle ja Järvenpään-Vähäjärven asuntoalueelle. Edellisen kanssa samasta paikasta alkaa merkitty Pirkkalan luontopolku, jonka reitti kulkee Vähä-Naistenjärven kautta Järvenpään alueelle, tai vaihtoehtoisesti takaisin lähtöpisteeseen. Sivun alkuun KILLON OMAKOTIALUE (kartta) Killon omakotialueen ensimmäiset rakennukset valmistuivat v.1947. Rakentaminen jatkui 1950-luvulle saakka. Killon omakotialuetta on laajennettu 1970-luvulla. Nykyisin siellä on noin 220 omakotitaloa, yksi rivitalo, kolme asuin- ja liikerakennusta sekä lasten päiväkoti. Killossa on urheilukenttä ja kunnan ylävesisäiliö. Killon omakotialuetta Killoa Maantien varressa ovat Kirkkoveräjän seurakuntakoti, huoltoasema ja teollisuuslaitos (kartta) Kirkkoveräjän seurakuntatalo Seurakuntakoti Killon omakotialueella kauppatoiminnan aloitti Osuusliike Voima vuonna 1949. Salosen yksityiskauppa aloitti v. 1954, mutta myöhemmin sen toiminta lopetettiin. Asukkaita Killossa on noin 620. Kirkkoveräjän läheisyydessä on rauhoitettuja, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Sivun alkuun